Bromantiikkaa ja Pop-up -juttuja

Täällä Länsi-Vantaalla istuskellessa ja sunnuntai-iltaa viettäessä sitä on aikaa ajatella kaikenlaista, kuten ”mikähän mahtaa olla elämän tarkoitus”, ”onkohan avaruudessa elämää”, ”mitä Kim Kardashianilla lukee käyntikortissa ammattinimikkeenä” ja ”jos mielikuvituksella ei ole rajoja, miten voi olla muka niin vaikeaa kuvitella kokonaan uusi väri”.

Isi ja isin lyhyet ihmiset
Isi ja isin lyhyet ihmiset
tuomas_saija
TAB – Tosi ahkerat bodarit

Saavuin isänpäivä-sunnuntain jälkeisenä yönä seudulle vain todetakseni, että minulla ei ole täällä mitään virkaa ennen perjantaita. No, siispä elämäni täyttää syöminen, treenaaminen ja nukkuminen, sekä satunnainen sosiaalinen kanssakäyminen valikoitujen ihmisrodun edustajien kanssa. Näistä mainittakoon tiistaitreenit tuossa juoksumattojen luvatussa maassa, Flamingon Sats Elixiassa, jossa muuten oli KAVERIPÄIVÄT; pääset jonkun olemassaolevan jäsenen mukana siivellä sinne treenaamaan ilman tarvetta taloudelliseen kompensointiin. Hyvä Sats Elixia, 20€ kertalipun hintana nimittäin tuntuu rikokselta ihmisyyttä vastaan.Kiitoksia siis ikihehkeälle Saijalle, kun päästi minut siivellään tuhoamaan jalkoja tuonne paremman väen kuntokeskukseen. Treeni osui ja upposi; tuntuma oli niin hyvä, että suurimmat ongelmat allekirjoittaneella tuli löytää riittävästi levyjä jalkaprässiin. Treenin jälkeen tosin unohdin syödä; hukkasin treenatessa tosi paljon nestettä, ja sitten tyhmänä tankkasin vettä, ja koska olo oli kuin auringonpaisteeseen unohdetulla vesi-ilmapallolla, ei nyt tullut mieleen, että pitäs ehkä syödä. Heikko olo siitä seurasi, ja helvetinmoinen säikähdys, kun menin mittaamaan sokerit.heikotti


pappa-j
Keskiviikkona sain päiväunilta loistavan herätyksen, kun Bullram -ravinteita valmistavan tehtaan edustaja soitti ja muistutti palaverista, ei silti että olisin unohtanut, mutta vähän meinasi tulla kiire, enkä ehtinyt syömään mitään ennenkuin lähdin. Bromantiikkaa parhaimmillaan, ajattelin, kun pappa-J alkoi palaverin ensisanoiksi lapioimaan pöydälle elintarvikkeita ja valmistamaan mulle aamiaista. Kuinka herttaista. <3 Kyseessä siis uuden tuotteen testaustilaisuus, kohtapa pääsette itsekin leipomispuuhiin, sitä ennen varmaan tiedossa muutamassa muussakin blogissa aiheeseen liittyvää kokeilua ja virittelyä. Osallistun muuten movemberiin, ja olen nyt siis antanut viiksien kasvaa. Kiitos vallattomien naamakarvoitusgeenieni, ne kasvavat niin nopeasti, että joulukuun alkuun mennessä tuskin enää voin kaivaa nenää työntämättä sinne samalla vähintään sormen paksuudelta karvaa. Näin puolessa välissä kuuta nenänaluseni on jo niin suurelta osin karvan peitossa, että olen tässä jo alkanut odotella työtarjouksia aikuisviihdealalta.

Viikonloppu on sujunut omalla painollaan, nuhaisena treenatessa, vähän veto ja voimat poissa, mutta kohtuullisella tuntumalla. Yksi ehdottomia huippuhetkiä oli, kun kävin ensimmäistä kertaa elämässäni ravintolapäivän kunniaksi pystytetyssä pop-up -ravintolassa syömässä thairuokaa. Mieletön idea; yksityishenkilöt valmistavat kodeissaan annoksia ja myyvät niitä paikalle osuville nälkäisille. Tulin siinä miettineeksi, mihin kaikkeen samaa ideaa voisi soveltaa; tilausta olisi nyky-yhteiskunnassa ainakin pop-up -baarien lisäksi pop-up avioliitto- ja velkaneuvonnalle, pop-up -työvoimatoimistolle, pop-up -poliisiasemalle (tälläisiksi voitaneen laskea kylläkin esim. puhallusratsiat) ja pop-up -nuorisopsykiatrian erikoislääkäripalveluille. Mietin myös millainen pop-up -yrittäjä itse olisin; voisin järjestää esim. pop-up -circuit-kuntopiirejä, tai pop-up -pt-tunteja. Varmaan olis tolleen marraskuisena lauantai-aamupäivänä oikea yleisömenestys: ”Hui kettu mikä krapula, katotaas menovinkistä oisko täs lähellä mitään kivaa tekemistä, oi kato tuolla joku nevahööd pitää kuntopiiriä kerrostalolähiön pihamaalla, eiku sinne.” Tervetuloa pop-up -sydänlihastulehdus.

Tätä kirjoittaessani muuten kuvasimme juuri ohimennen tulevan vlogisarjan ensimmäisen osan. Sarjan nimi on ”Salminen maistaa”, ja tarkoituksena on luoda katsaus fitness-buumin esille nostamien ”terveellisten vaihtoehtojen” ja lisäravinteiden makumaailmaan, eli koemaistaa erilaisia terveysruokia ja lisäravinteita.

Ainiin. Pikkuliskoni Sara avasi kans blogin, sieltä pääsette seuraamaan tämän naisenalun mietteitä ja kokemuksia arjesta, jota määrittelee tasapainoilu työn, koulun ja tavoitteellisen treenin keskellä. Parin ekan postauksen jälkeen totesin, että systerihän osaa kirjoittaa, ja odotan innolla jatkoa. Yritän nyt vähän terästäytyä tässä kirjoittamisfrekvenssiasiassa, eli pikaisempiin kuulumisiin, –T

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *